<3    Luonnollinen syntymä  <3 


      
Tänään kirjoitan syntymästä, luonnollisesta syntymästä. Se odottaa minulla vielä kauempana,             mutta lähenee.
      
Synnytys , kutsun syntymäksi, ei ollut kamala, ei pelottava, se oli ihana, kaunis ja voimakas ja             tapahtui itsestään.
Synnytys on kaunis luonnollinen tapahtuma, synnytys ei ole riski, ei sairaus, ei uhka iästä ja               synnytysten määrästä huolimatta.  Synnytys luo elämää, tuo pienen, jonka elämän virta toi pois           kohdusta, kasvamaan isommaksi ja          kulkemaan  oman tiensä. 

 Et tarvi kirjoja, syntymä voi tapahtua luonnollisesti ilman mitään oppaita, sisältä kumpuavan             viisauden turvin, kun uskallat luottaa siihen. Pohjimiltaan maailmankaikkeuden voima hoitaa sen, kun sallit sen,syntymän kauttasi. 
Voin avautua uusille voimille ja sallia kaiken tapahtuvan.  Sama voima, joka kasvattaa kasvin, murtaa siemenen kuoren, saa linnut lentämään ja kukan aukeamaan. 
Ihmisellä luonnollistasyntymää edistää luottamus, rentoutuminen, antautuminen. 

 Salliminen. <3

Olen kokenut luonnollisen syntymän useamman kerran, aina se on tuntunut ainutlaatuiselta.
Synnytykseni ovat alkaneet erilailla. Ensimmäiset alkoivat supistuksilla, neljäs oli ensimmäinen, joka alkoi lapsivesien menolla ja tyttärieni huudolla vaaleanpunaista vettä, ihanaa vaaleanpunaista vettä.
Vauva on tulossa , he tanssivat. Tyttäreni olivat kolme ja viisi ja puoli. Viidennessä syntymä alkoi myös vesien menolla ja supistuksilla, oikeastaan voimakkaat supistukset rikkoivat vesikalvon, neljännessä supistukset alkivat vasta myöhemmin.
Minun kauttani tapahtuneet syntymät ovat tapahtuneet maailmankaikkeuden uutta synnyttävällä
voimalla, siltä se on tuntunut, suloiselta. Kiitos niistä. 

Neljännen syntyessä minulla oli ihana kätilö ja hyvin kokenut ja hän ymmärsi, että en halunnut olla paikallaan mitattavana, hän ehdotti sitä mitä toivoin, että ei kuunneltaisi, että sinä tunnet, kun kaikki ei ole hyvin ja se oli totta. Sain olla ilman piuhoja ja liikkua miten halusin ja tehdä mitä halusin ja olla ammeessa. Se tuntui hyvältä - vapaus. Ja luottamus.
Oli ihanaa luottaa omaan kehoon ja siihen, että se kertoi mitä tarvin. Antauduin sen johdettavaksi. 
Viidenteen ei koskettu millään tavalla. Lauloin ja olin suihkussa. Olen oppinut sen, että ei kannata pelätä kipua ei taistella vastaan silloin sitä ei ole, kun verikin pääsee virtaamaan vapaasti lihaksiin. Tunnen valtavan voiman ja painontunteen lapsen liikkuessa, mutta en repivää kipua, avaavia voimia, hyvin voimakkaita. Ja ihmettelen näin jälkeenpäin miten jokin lihas, kohtu voi olla niin vahva ja kutistua olemattomaksi ja taas venyä, kun uusi elämä kasvaa.  

Viidennen synnytykseni jälkeen, kätilö ja kätilöopiskelija tulivat halaamaan minua ja sanoivat kiitos. Se oli liikuttava hetki, heillä kimelsi kyyneleet silmissä. Kätilö sanoi, että hän ei ole koskaan vielä nähnyt luonnollista syntymää. Hän sanoi, että se oli kaunista. Kiitos! Lähdin kotiin kuusituntia synnytyksestä ja illalla laitoin juuri sellaista ruokaa kuin halusin ja kävin pikkukävelyllä koiranpennun kanssa. Kätilö pyysi minua  imetyksestä. Joten se on yksi aihe sitten myös. :) Ja kuuluuhan se luonnollisen lapsen elämään. 

Tässä musiikki kappaleessa ja videossa on hyvin saatu sitä luonnon voimaa, josta puhun.  Koskettavaa kuin luonnollinensyntymä.